KKO:2014:100
- Asiasanat
- Tuomioistuimen toimivalta - Suomen tuomioistuimen kansainvälinen toimivaltaKonkurssi - Takaisinsaanti konkurssipesäänEuroopan unionin oikeus - Maksukyvyttömyysasetus
- Tapausvuosi
- 2014
- Antopäivä
- Diaarinumero
- S2012/552
- Taltio
- 2699
X Oy oli asetettu konkurssiin suomalaisessa tuomioistuimessa. X Oy:n konkurssipesä nosti samassa tuomioistuimessa takaisinsaantikanteen Sveitsistä ja Brittiläisiltä Neitsytsaarilta olevia yhtiöitä vastaan.
Takaisinsaantikanne oli Euroopan unionin maksukyvyttömyysasetuksessa tarkoitettu maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvä asia. Käräjäoikeus oli maksukyvyttömyysasetuksen nojalla toimivaltainen tutkimaan kanteen, vaikka vastaajilla ei ollut kotipaikkaa jäsenvaltiossa. Vrt. KKO:2011:25
EU:n maksukyvyttömyysmenettelyistä annettu asetus 3 art 1 kohta
Asian käsittely alemmissa oikeuksissa
Asian taustaa
X Oy oli luovuttanut V-patentin ja V-tavaramerkin sekä V-tuotteiden myynti- ja markkinointi-oikeudet A, S.A.:lle. A, S.A on sittemmin siirtänyt V-patentin A, BVI-nimiselle yhtiölle.
X Oy on 16.12.2008 asetettu Tampereen käräjäoikeuden päätöksellä konkurssiin.
Kanne Pirkanmaan käräjäoikeudessa
X Oy:n konkurssipesä on 28.10.2009 vireille tulleessa kanteessaan vaatinut, että edellä mainitut X Oy:n ja A, S.A:n väliset oikeustoimet määrätään takaisinsaantilain 5 §:n nojalla peräytymään ja että A, S.A. ja A, BVI velvoitetaan yhteisvastuullisesti korvaamaan sille luovutetun omaisuuden arvo 45 713 000 euroa. Toissijaisesti konkurssipesä on vaatinut, että A, S.A. velvoitetaan korvaamaan sille luovutetusta omaisuudesta saadun tuoton tai hyödyn määrän 8 963 070 euroa.
Kanteensa perusteluissa konkurssipesä katsoi, että patentit ja tavaramerkit oli siirretty X Oy:n läheisyhtiölle A, S.A:lle X Oy:n velkojien ulottumattomiin. Oikeustoimia voidaan pitää lahjaluontoisina sopimuksina. Oikeustoimet ovat osaltaan johtaneet X Oy:n maksukyvyttömyyteen ja ylivelkaisuuteen.
Konkurssipesä totesi, että A, S.A:n kotipaikka oli Sveitsissä ja A, BVI:n Brittiläisillä Neitsytsaarilla. Suomalainen tuomioistuin oli kuitenkin takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain (takaisinsaantilaki) 23 §:n 2 momentin, Euroopan unionin maksukyvyttömyysasetuksen tai ainakin oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 25 §:n 2 momentin ja yleisten kansainvälisoikeudellisten periaatteiden nojalla toimivaltainen tutkimaan kanteen.
Vastaajien väitteet
A, S.A. ja A, BVI ovat katsoneet, ettei käräjäoikeudella ollut kansainvälistä toimivaltaa tutkia kannetta, koska X Oy ja A, S.A. olivat sopineet, että kysymyksessä oleviin oikeustoimiin liittyvät mahdolliset erimielisyydet käsitellään Sveitsin tuomioistuimessa. Takaisinsaantilain 23 § ei perusta suomalaiselle tuomioistuimelle kansainvälistä toimivaltaa. Maksukyvyttömyysasetus ei tule sovellettavaksi, koska vastaajien kotipaikat ovat Euroopan unionin ulkopuolella. Asia tulee ratkaista oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 25 §:n 2 momentin perusteella. Koska asialla ei ole mainitussa lainkohdassa tarkoitettua olennaista liittymää Suomeen, suomalainen tuomioistuin ei ole toimivaltainen tutkimaan kannetta.
Käräjäoikeuden päätös 9.5.2011
Käräjäoikeus katsoi, että sopimus oikeuspaikasta ei sido konkurssipesää, koska konkurssipesä ei ollut sopinut oikeuspaikasta A, S.A:n kanssa.
Käräjäoikeus totesi, että takaisinsaantilain 23 §:ssä ei säädetä tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta eikä sillä sen vuoksi kysymyksessä olevan lainkohdan nojalla ole toimivaltaa asiassa. Käräjäoikeudella ei ole toimivaltaa maksukyvyttömyysasetuksen nojalla, koska vastaajien kotipaikat eivät ole Euroopan unionin alueella. Toimivaltaa ei ole myöskään Suomen ja A, S.A:n kotipaikan Sveitsin välillä voimassa olevan Luganon yleissopimuksen nojalla, koska sopimus ei koske konkurssiin liittyviä asioita.
Kysymys toimivallasta oli ratkaistava oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 25 §:n 2 momentin nojalla. Sanotun lainkohdan mukaan Suomen tuomioistuin on toimivaltainen tutkimaan kansainvälisluonteisen asian, jolla on olennaiseen seikkaan perustuva liittymä Suomeen, paitsi jos asiassa annettavalla Suomen tuomioistuimen ratkaisulla ei tosiasiallisesti tulisi olemaan oikeudellista merkitystä asianosaisille, tai asian tutkiminen toisen valtion tuomioistuimessa on selvästi tarkoituksenmukaisempaa ottaen huomioon liittymät eri valtioihin, asiassa esitettävä näyttö, asianosaisille aiheutuvat kustannukset ja muut olosuhteet.
Käräjäoikeus katsoi esittämiensä yksityiskohtaisten arvioiden perusteella, että kanteella ei ole oikeudenkäymiskaaren 10 luvun 25 §:n 2 momentissa tarkoitettua liittymää Suomeen eikä Suomen tuomioistuimen tuomiolla ole tosiasiallista oikeudellista merkitystä asianosaisille. Näin ollen käräjäoikeus ei ollut toimivaltainen tutkimaan kannetta.
Käräjäoikeus jätti kanteen tutkimatta.
Asian on ratkaissut käräjätuomari Tarja Rossi.
Turun hovioikeuden päätös 24.5.2012
Konkurssipesä valitti käräjäoikeuden päätöksestä. Hovioikeus ei muuttanut käräjäoikeuden päätöstä.
Asian ovat ratkaisseet hovioikeuden jäsenet Matti Jalava, Kai Kokko ja Jenny Antila.
Muutoksenhaku Korkeimmassa oikeudessa
X Oy:n konkurssipesälle myönnettiin valituslupa.
Valituksessaan konkurssipesä vaati, että hovioikeuden päätös kumotaan ja että asia palautetaan käräjäoikeuteen tutkittavaksi.
A, S.A. ja A, BVI vastasivat valitukseen ja vaativat sen hylkäämistä.
Välitoimi
Korkein oikeus varasi asianosaisille tilaisuuden antaa lausuma Euroopan Unionin tuomioistuimen 16.1.2014 asiassa C-328/12 antaman tuomion johdosta. Asianosaiset antoivat lausumansa.
Korkeimman oikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu
1. Konkurssipesä on vaatinut suomalaista konkurssituomioistuinta tutkimaan takaisinsaantia konkurssipesään koskevan kanteen Sveitsistä ja Brittiläisiltä Neitsytsaarilta olevia vastaajia vastaan. Asiassa on kysymys suomalaisen tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta.
Tuomioistuimen kansainvälisen toimivallan määräytyminen
2. Suomen tuomioistuimen kansainvälisestä toimivallasta säädetään 1.9.2009 voimaan tulleessa oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa. Luvun 27 §:n mukaan luvun säännöksiä sovelletaan, jollei muusta laista, Euroopan yhteisön lainsäädännöstä tai Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu. Neuvoston asetukset ovat jäsenvaltioissa välittömästi sovellettavaa oikeutta.
3. Konkurssipesän valituksen johdosta asiassa on ensin kysymys siitä, minkä säännöksen nojalla tuomioistuimen kansainvälinen toimivalta tässä tapauksessa ratkaistaan.
Maksukyvyttömyysasetuksen soveltaminen
4. Maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen EY/1346/2000 (maksukyvyttömyysasetus) 3 artiklassa säädetään tuomioistuimen toimivallasta maksukyvyttömyysmenettelyissä. Asetuksen 3 artiklan 1 kohdan mukaan sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa velallisella on pääintressien keskus, on toimivaltainen aloittamaan maksukyvyttömyysmenettelyn.
5. Unionin tuomioistuin on tuomiossa Seagon, C-339/07, EU:C:2009:83 käsitellyt maksukyvyttömyysasetuksen suhdetta takaisinsaantiin. Tuomioistuin katsoi, että maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaneen jäsenvaltion tuomioistuimella oli toimivalta tutkia maksukyvyttömyyteen perustuva takaisinsaantikanne asiassa, jossa vastaajan sääntömääräinen koti-paikka on muussa jäsenvaltiossa. Ratkaisussa ei kuitenkaan ole annettu oikeusohjetta sen varalta, että vastaajan kotipaikka ei ole Euroopan Unionin jäsenvaltiossa.
6. Korkein oikeus on aikaisemmassa ratkaisukäytännössään katsonut, että maksukyvyttömyysasetus ei voi tulla sovellettavaksi, jos konkurssituomioistuimessa esitetyt konkurssipesän takaisinsaantivaatimukset kohdistuvat vastaajaan, jonka sääntömääräinen kotipaikka ei ole unionin jäsenvaltiossa (KKO 2011:25, kohdat 13 ja 14).
7. Unionin tuomioistuin on sittemmin 16.1.2014 antamassaan tuomiossa Schmid, C-328/12, EU:C:2014:6 tulkinnut maksukyvyttömyysasetusta toisella tavalla. Tuomioistuimen tarkasteltavana oli kysymys siitä, onko maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisvaltion tuomioistuimilla toimivalta tutkia takaisinsaantikanne, joka on nostettu sellaista henkilöä vastaan, jonka asuinpaikka tai sääntömääräinen kotipaikka ei ole missään jäsenvaltiossa.
8. Unionin tuomioistuin tulkitsi asetuksen 3 artiklan 1 kohtaa siten, että maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisvaltio on toimivaltainen tutkimaan myös sellaisen takaisinsaantikanteen, jonka vastaajalla ei ole kotipaikkaa jäsenvaltiossa. Tuomioistuin perusteli kantaansa muun muassa sillä, että artiklan tavoitteena on konkurssiasioita koskevan tuomioistuimen toimivallan ennakoitavuus ja siten oikeusvarmuuden edistäminen. Lisäksi tuomioistuin katsoi, että vaikka tuomiota ei tunnustettaisi eikä se olisi täytäntöönpanokelpoinen kolmannessa valtiossa, muut jäsenmaat voivat tunnustaa ja panna täytäntöön kyseisen ratkaisun maksukyvyttömyysasetuksen 25 artiklan nojalla muun muassa siinä tapauksessa, että osa vastaajan omaisuudesta sijaitsee jossakin näistä jäsenvaltioista.
Johtopäätökset maksukyvyttömyysasetuksen soveltumisen osalta
9. Korkein oikeus toteaa, että X Oy:n konkurssipesän pesänhoitajan nostama takaisinsaantikanne johtuu välittömästi yhtiön konkurssista ja liittyy kiinteästi yhtiön konkurssimenettelyyn. Näin ollen kysymys on maksukyvyttömyysmenettelyyn liittyvästä oikeudenkäynnistä. Koska yhtiön pääintressien keskus on Suomessa, suomalainen tuomioistuin on maksukyvyttömyysasetuksen 3 artiklan 1 kohdan nojalla toimivaltainen tutkimaan kanteen. Takaisinsaannista konkurssipesään annetun lain 23 §:n 2 momentin mukaan takaisinsaantikanne voidaan nostaa oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa säädetyn oikeuspaikan sijasta käräjäoikeudessa, joka on käsitellyt konkurssiin asettamista koskevan asian.
Lopputulos
10. Pirkanmaan käräjäoikeus on toimivaltainen ottamaan X Oy:n konkurssipesän nostaman takaisinsaantikanteen tutkittavakseen.
Päätöslauselma
Hovioikeuden ja käräjäoikeuden päätökset kumotaan.
Asia palautetaan Pirkanmaan käräjäoikeuteen, jonka tulee omasta aloitteestaan ottaa asia käsiteltäväkseen.
Asian ovat ratkaisseet oikeusneuvokset Gustav Bygglin, Marjut Jokela, Pekka Koponen, Tuula Pynnä ja Mika Huovila. Esittelijä Kristina Oinonen.